perjantai 13. kesäkuuta 2014

Jännän äärellä

Tämä viikko meni niin sumussa ettei ole tottakaan. Maanantainen tapahtuma sotki ensinnäkin aikataulut töissä ihan totaalisesti, ja lisäksi olen säätänyt muutenkin vähän turhaan. Nukkuminen ei ole oikein tahtonut onnistua, kun Lassi on edelleen levoton ulkonaliikkuvien suhteen. Kissakin on äpäröinyt taas ihan kunnolla. Viime yönä päätin, että on aika ottaa käyttöön vanhat kunnon korvatulpat, josko se uni sitten maistuisi kunnolla.

Viikolopuksi on luvassa jos jonkin näköistä koira-aktiviteettia heti huomisaamusta alkaen, eli kauhean rankkoja nollauksia ei tänään kannata ottaa. Tänään olen viettänyt vapaapäivää, joskin aloitin sen työpaikalla skannailemassa ja allekirjoittamassa eräitä papereita. Sen jälkeen käväisin viemässä tavaroita Kirpputorille, hakemassa Stilissimasta yhden kankaani, hakemassa Hobby Pointista kangasväriä ja viimeiseksi suuntasin Mellunmäkeen Heidin käsittelyyn. (btw, Tuhkimotarinan blogissa on eilen esitelty Heidin hääpuku viime lauantailta). Nyt on tukka taas Elumenista punainen. Tukalle ei muuten tehty oikeastaan mitään, hiukan napsaistiin latvoihin kerrostusta kun harkitsen tässä vähän kasvattamista. Katsotaan taas. Seuraava värjäysaika varattiin vasta elokuulle, eli siihen asti mennään hoitsikoilla. Ei pitäisi olla tämän Elumenin kanssa kovin iso ongelma, nytkin edellinen värjäys oli tehty vappuna..

Mutta se mikä siis nyt jännittää, on se, että teimme tänään toisen (ehdollisen) ostotarjouksen haluamastamme talosta. Ensimmäisessä rundissa ei vielä päästy yhteisymmärrykseen hinnasta, mutta toivottavasti nyt päästään. Meillä ei ole nimittäin enää varaa nostaa tarjoustamme. Jos tarjous hyväksytään, teetetään taloon vielä se kuntotarkastus ja sitten pankki saa sanoa viimeisen sanan. Alkuviikkoon asti pitäisi siis jännätä ensin sitä tarjouksen kohtaloa. Itse olen sitä mieltä, että näiden asuntokauppojen teko on ihan hanurista, enkä enää koskaan meinaa alkaa vastaaviin.

Kuvituksena tänään ehkä maailman paras havainnollistaminen siitä, minkä kokoinen Lassi nykyään on. Kuvissa se nimittäin poseeraa 164 senttisen maminsa vieressä. Viime viikolla se kiri virallisesti Justiinan ohi korkeudellaan, ja on nyt säkäkorkeudeltaan n. 62,5. Korkeutta on vielä luvassa. Pitää varmaan laittaa Itävaltaan viestiä ja kysyä onko Lassin isä ollut hevonen.




Viimeiseksi ajattelin laittaa veratilun vuoksi kuvan meidän koipeliinista nyt ja silloin kun se oli ihan pikkuinen. Melkoisesti se on venähtänyt niinkuin teinipojat, pelkkää pituutta. Meillä on ollut vähän ongelmia sen kanssa, että nappularuoka ei ole tahtonut imeytyä, mistä johtuu tuo kylkiluiden paistaminen. Nyt ollaan vaihdettu barffiin ja toivotaan että paino lähtisi pikkuhiljaa nousuun. Mitään kovin vankkaa tyyppiä sieltä ei kuitenkaan ole tulossa, vaan koko pentueen pojat on kaikki tällaisia hoikkeliineja. Todennäköisesti Lassikin lähtee keräämään massaa vasta vuotiaana, ihan niinkuin isoveljensä.
Ollaan saatu kyllä niin monelta taholta kuraa niskaan tuosta Lassin ulkomuodosta, että välillä on ollut ihan paha mieli. Ihan niinkuin tarkoituksella haemme koiran Itävallasta autolla ja jätämme sen ruokkimatta. Kyllä tässä on kokeiltu kaikenlaisia ruokia, käytä eläinlääkärissä tarkistamassa loiset ja sisäelimet, ja kun mistään ei löydy vikaa. Ravintoekspertillekin on aika varattuna. Toiveet on kovat että tämä raakaruoka auttaisi!

Mutta, nyt mukavaa viikonloppua, ja palataan asiaan taas seuraavalla kerralla. Ehkä mulla on silloin hyviä uutisia talon suhteen ;) Ainiin, muistattehan, että blogia voi seurata myös Facebookissa sekä minua Instagramissa. Instagramista on lainattu myös uudessa otsikkokuvassa olevat pikkukuvat.



//Littlefoot is like a teenage boy, growing legs all day long and never gaining weight. He should soon though, he is eating raw food now.

2 kommenttia:

  1. Mua jännittää miten teille käy sen tarjouksen kanssa! Toivotaan parasta, pidän peukut pystyssä :)
    Mun mies sai eilen paperit ulos yliopistolta, eli nyt sitten ne palkkaneuvottelut ja lainan kerjuuseen. :D Eli toivottavasti kohta meilläkin jännitetään meneekö tarjous läpi.
    Toinen meidän koirista on todella huono syömään, mutta ell mukaan se ei ole liian laiha. Musta se saisi olla paksumpikin, mutta minkäs teet kun toinen on niin nirso...
    Tämä oli todella sillisalaattikommentti, but oh well, that's life. Mukavaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peukut että saatte lainan. Kannattaa selvittää etukäteen kaikki mahdolliset vakuudet jos ei säästöjä ole 10%, varatkaa mukaan kolmen kuukauden tiliotteet ja se uusittu työsopimus. Voit laittaa mulle vaikka sähköpostia, niin kerron vähän tarkemmin siitä lainan hakemisesta. En ole vielä viitsinyt kirjoittaa täällä.

      Lassi ei oo huono syömään, se syö ihan mitä vaan kaiken kalsareista kakkapusseihin ja ruokaansa. :D Vielä kun saisi sen kaiken imeytymään ;)

      Poista