tiistai 6. toukokuuta 2014

Koira-arkea

Eilen löysin koneelta pari kuvaa Lassista ja Justiinasta. Nämä kuvat on tosin yli kuukauden vanhoja, eli tuo kakara on kasvanut siitä jo melkoisesti, mutta nämä vaan kuvaavat niin mainiosti sitä, mitä meillä tapahtuu joka päivä!

Hulivilisankari ja vanha rouva yrittävät vähän leikkiä. Yleensä se päättyy Lassilla alkaa menemään vähän liian lujaa ja se joutuu jäähylle. Tämän telmimiskeikka päättyi siihen että Lassi veti komeasti lipat ja satutti jalkansa. Ei onneksi kovin vakavasti, sillä muutaman minuutin päästä se meni kahta kauheammin. Justiina on yleensä vähän tosikolla tuulella ja tyytyy ärisemään, mutta kyllä se nykyään jo vähän yrittää leikkiä.
Kuvassa Lassi näyttää hirmu pieneltä, mitä se varmaan onkin, koska tällä hetkellä 5 ja puolikuisen sankarin säkä on lähes yhtä korkea kuin Justiinan.


Voi mikä koiranpennun katse. Muhun se ei tehoa, mutta kaikkiin muihin kyllä. Se saa edelleen valtavasti ihasteluja ulkona vaikka sillä kokoa onkin. Mutta onhan se söpö kun se istuu maahan ja tapittaa päin.


Lassi on myös melkoinen sylikoira, minä en sitä enää tuolla lailla nostele, mutta kasvottomana edelleen pysyttelevä Pete sen sijaan nostaa. Sankari kävi muuten vaa'alla viikonloppuna, ja painoa on nyt 23 kiloa.


Kuvat on otettu meidän talvikunnossa olevalla pihallamme, älkää siis välittäkö Justiinan pinkistä luunkaluamismatosta (se ärisee luuta syödessään niin paljon, että pistämme sen pihalle) ja muista randomesineistä. Tämä taitaa olla sitä bloggaajan arkea :)

Seuraavaksi vuorossa on koulutehtävän kirjoittamista, eli häiriötekijät hus! Palataan siis asiaan taas seuraavalla kerralla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti