maanantai 28. huhtikuuta 2014

Ensimmäinen päivä Barcelonassa 2.3.2014

Parin kuukauden motivointi siihen tarvittiin, mutta nyt olen saanut käytyä läpi ensimmäisen Barcelonapäivän! Lennettiin Hannan kanssa todella aikaisin, saatiin onneksi huone heti ja hetken lepäiltyä aloitettiin kaupunkiin tutustuminen ylhäältä. Mä olen tosiaan käynyt Barcelonassa kaksi kertaa aiemminkin, ja olinkin tehnyt meille matkasuunnitelman. Ensimmäisenä päivänä käytiin siis ensin pyörähtämässä Ramblalla ja Passeig de Gracialla ja sen jälkeen suuntasimme Tibidabon vuorelle, laskeuduttiin jalkaisin alaspäin ja päädyttiin Parc Guellille.

Tibidabolle mennään siis ensin Place de Catalunyalta metrolla Av Tibidabolle. Linja oli muistaakseni 7, eli ruskea. Sieltä voi joko kävellä ylös tai ottaa Tramvia Blaun. Sen jälkeen täytyy vielä matkustaa Funicularilla muutaman sadan metrin matka. Tibidabolta aukeaa mielettömät näkymät Barcelonaan ja ympäristöön. Jos osaa katsoa, myös Pronoviaksen tehdas näkyy sieltä. Tibidabolla on huvipuisto ja kirkko sulassa sovussa.

Me tosiaan käveltiin takaisin alas puistikon läpi, ja jatkettiin kävelemistä sitten Parc Guellille asti. Olen yleensä hyvä kartturi, mutta pikkuisen meinasi meillä mennä siinä matkassa suunnat sekaisin. Mutta löytyi kuitenkin ;)

Passeig de Cracialla mandariinipuu

Casa Battlo

Place de Catalunya

Place de Catalunya

Tramvia Blau



Tibidabon kovin kolli



Ennen Funiculariin astumista piti käydä nauttimassa virvokkeita. 



Sulassa sovussa















Jatkan huomenna Parc Guell kuvilla.

torstai 24. huhtikuuta 2014

Kesälomia

Me ei olla aikaisempina vuosina kauheasti reissattu. Satunnaista joululahjatukholmanristeilyä ja toissavuotista Wienin reissua lukuunottamatta. Yhden opiskelijan ja yhden hääpukumyyjän budjetilla ei hirveästi ylimääräistä rahaa ole ollut. Ei sillä, että "ylimääräistä" rahaa olisi nytkään. Kyllä kaikki menee mitä tulee, ja joutuu oikein tsemppaamaan, että saa jotain säästöön. On auton osamaksua, suhteellisen kallis vuokra ja Peten typerä harrasteauto, joka tuntuu syövän rahaa, muttei ikinä valmistuvan. Miten valmistuisikaan, kun mies huitelee aina maailmalla.

Nyt meillä on kuitenkin tälle kesälle tiedossa peräti kaksi lomareissua. Ensimmäisenä on vuorossa Tukholma, jonne mennään laivalla, ollaan yksi yö maissa hotellissa ja tullaan laivalla takaisin. Meillä on lähtö helatorstaina ja paluu seuraavana sunnuntaina. Pitkä viikonloppu. Mä jatkan lomailua kotona sen seuraavan viikon ja Pete on pyytänyt siihen toimistoviikon. Toivotaan että toteutuu, koska oishan se tylsää olla lomalla ilman että saa edes iltaseuraa.

kuva

Toinen reissu suuntautuu kaikkein kuumintaan ja turistisimpaan aikaan Italiaan. Ajankohtana on elokuun loppu ja syyskuun alku, jolloin pidän toisen lomapätkäni. Olemme suunnitelleet menevämme ensin Roomaan ja sitten vaihtavamme pariksi yöksi Venetsiaan, josta aion roudata matkalaukullisen naamareita koristamaan kotiamme. Haaveissa olisi myös päästä piipahtamaan Muranossa, se kun jäi edellisellä reissulla käymättä. Tarkempia reissusuunnitelmia en ole vielä sinne tehnyt, matkojakaan ei ole vielä varattu. Yrittäjän budjetilla homma pitää varailla paikka kerrallaan. Tukholman reissun paluulaivakin on vielä maksamatta. ;)

kuva

Italia on mulle jo tuttu paikka, mutta Tukholma on rajoittunut siihen kuninkaanlinnan läheisyyteen. Olemme suunnitelleet eläintarhassa käyntiä, mutta ottaisin kyllä mielelläni vastaan vinkkejä minne kannattaa mennä esimerkiksi syömään. Jos joku tietää siis jonkun hyvän jenkkihenkisen grilliravintolan tai fantastisen pizzerian, niin huutakaa kommenttiboksiin. Me ei sitten harrasteta mitään "hienoja" ravintoloita, missä annokset on kärpäsen kakan kokoisia ja iso mies joutuu lähtemään hotelliin tyhjällä vatsalla ja lompakolla.

Yritän illalla ehtiä katsomaan vähän loppuja Barcelonan kuvia. Niiden kaiveleminen koneen kätköistä on osoittautunut astetta työläämmäksi. Nyt mukavaa torstaipäivää, torstai on siitä mukava päivä, että huomenna on jo perjantai!

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Pääsiäispuuhia

Takana on neljän päivän loma töistä ja reilu viikon loma blogeista. Ihan laakereilla meillä ei ole levätty, vaan olen koko viime viikon nautiskellut Peten toimistoviikosta. Toimistoviikko tarkoittaa sitä että herra on ollut kotona meidän seurana. Nyt alkoi taas pieni keikkaputki, mutta onneksi tämä viikko oli sen verran pätkä, että saan ukon takaisin jo kolmen yön päästä.

Mä keksin keskiviikkoiltana, että haluan laittaa pääsiäisenä meidän pihaa. Käytiin sitten torstai-iltana Bauhausista hakemassa köyhän miehen liuskekiveä (eli parfyyriä), hiekkaa ja vähän kukka-asioita.

Meidän pihalla on siis kaikkein pimeimmässä nurkassa laudoittamaton nelikulmainen kolo, jolla ei ole minkäänlaista funktiota. Ollaan mietitty kaikenlaista kasvimaasta koirankoppiin sen kohtaloksi, mutta valonpuute karsi ensimmäisen, ja ikkuna karsi sen jälkimmäisen. Päädyttiin yksinkertaisesti kiveyttämään se, koska onhan kiveytetty turha kolo kauniimpi kuin hiekkamonttu. Jos olisi lapsia, siihen olisi saanut mainion hiekkalaatikon...

Perjantaina alettiin sitten laittamaan. Meikäläisestä kuoriutui melkoinen palapelin pelaaja, ja saatiinkin mielestäni kivet kivasti aseteltua. Kaiken keskikohtana on tietysti Linkin kilpi... Valmistuneelle kiveykselle laitettiin yksi iso kukkalaatikko, jossa tällä hetkellä asustaa orvokkeja.

Seuraava ihmeteltävä asia on tuo nurkkaus, jonne todennäköisesti laitetaan vaan isohkoja kiviä. Katsotaan..









Seuraavaksi eksyin vahingossa Plantagenin nettisivuille, mistä ilokseni luin että Plantagen oli koko pääsiäisen auki. Keksinkin sitten että samaan syssyyn laitetaan muukin piha kuntoon, ja niin me suunnattiin sitten kukkapuskaostoksille.

Meillä oli aikaisemmin aidan vieressä ihan jäätävä ruusu. Se oli yksi iso karahka, josta kasvoi kaksi pitkää maata pitkin menevää vartta, ja johon tuli viime vuonna kaksi ruusua. Kaivoin sen kylmästi pois, ja laitoin tilalle alppiruusun. Jätin hiukan enemmän tilaa aidan ja sen väliin, kun alppiruusuista tuppaa tulla normaalioloissa suhteellisen isoja. Tämä yksilö tuskin kasvaa valtavaksi, koska sillä ei ole siihen tilaa, ja meidän pihan olosuhteet ei varmasti ole ne parhaat mahdolliset.

Keskellä piha"nurmikkoa" on myös vanha kaivonkansi. Sen päälle ostettiin harmaa ruukku, johon istutin ihanan sinisen hortensian. Iskin siihen silmäni heti kun sen näin, ja olihan se pakko ostaa. Lisäksi ostettiin nurmikon siementä ja multaa, ja laitettiin viime vuonna istutetun nurmikon kaveriksi vähän lisää nurmea. Josko saataisiin edes etäisesti nurmea muistuttava pinta.



Ihastelinpa muuten viimein kukkimaan lähteneitä krookuksia. Laitoin niitä maahan syksyllä hiukan liian myöhään, ja vähän varjoinen piha on taannut sen, että ne myös ilmestyivät myöhään. Mutta kun ne rupesivat aukeamaan, niin ne aukesivatkin sitten ihan parissa päivässä. Ensin näytti että sieltä tulee valkoisia, mutta saatiinpa sieltä muutama keltainen pääsiäisyllätyskin. Tänä aamuna huomasin, että seuraavaksi putkahtaa violetteja. Katsotaan koska meikän tulppaanit avaavat silmänsä. Ne kasvattavat vain vartta :)
Ennustin muuten, että kirsikkaan tulee lehdet ennen viikonloppua. Samoin syreenin. Jännittää muuten, minkä värisiä on meidän syreenin kukat. Ei tainnut siinä olla kukkia kun tänne muutettiin heinäkuussa...

Seuraavissa kuvissa on sama krookus tunnin aikaerolla kuvattuna.



Loppuun vielä pari yleisilmekuvaa pihasta. Toiseen on päässyt oikea grillivahti, Justiina :)



Seuraavat pihaproggikset on noiden neljän laudan öljyäminen. Syksyllä loppui öljy kesken, ja nyt sitä ei ole saanut mistään. Toivottavasti ei jouduta hiomaan ja öljyämään koko pihaa uusiksi. Öljysin nimittäin juuri kaikki meidän pihakalusteet :D

Lisäksi laitetaan vähän lisää kiveystä. Meillä on myös toisessa reunassa vähän omituinen kaistale tyhjää maata. Siinä on tällä hetkellä vedettynä puuhaketta, ettei eräs pirulainen pääse kasvamaan takaisin. En tiedä mitä se pirulainen käytännössä on, mutta se oli aiemmin vallannut koko pihan. Hyihyi. Kiveystä tulee joka tapauksessa siihen ja koko laudoituksen ympärille, myös nurmikon ja laudoituksen väliin, siihen viereen missä nyt on aita. Olkoon se seuraavan palkkapäivän ja vapaapäiväsetin projekti :)

Pikkulinnut on muuten laulaneet, että tuo talon seinä uusitaan tulevana kesänä. Eipä muuten haittaisi ollenkaan.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Keittiöhaaveita

Sen lisäksi, että kärsin kovasta sormuskuumeesta, pahempi tauti taitaa olla talokuume. Voi että. Haaveilen jatkuvasti siitä, kuinka me sitten sisustetaan meidän talo. Ajattelin jakaa kanssanne vähän sitä, mitä meillä on ollut ajatuksissa asunnon isojen huoneiden, keittiön, ruokailutilan, olohuoneen ja makuuhuoneen suhteen.

Me tykätään kummatkin sisustuksessa tummista väreistä, ja kumpikin saa sellaisia piinaavia väristyksiä jos joudutaan ajattelemaan esimerkiksi valkoist sisustusta. Sen lisäksi että se tummien eläinten kanssa olisi ihan naurettavaa ja typerää, valkoinen ei vaan mitenkään mielestäni näytä kodikkaalta. Liian kliinistä, puhdasta, valkoista... Se ei vaan kertakaikkiaan sovi minun verkkokalvoilleni. Toinen inhokkivärini sisustuksessa on hiekka ja beige. Pete nyt sattuu sietämään näitä värejä melko hyvin, mutta mulle ne on yökyökyök. Odotan kuin kuuta nousevaa sitä päivää, että saadaan hävittää tuo Peten vanha hiekan värinen sohva. Se on ihan kamala. Mun inhokkiväri on myös ruskea, mutta jos huonekalu on tarpeeksi tumma ja vähän goottihenkinen, se kelpaa erittäin hyvin. Älkää kuitenkaan käsittäkö väärin jos teillä on valkoista ja beigeä sisustuksessa. Mä ymmärrän ehkä parhaiten tässä maailmassa, että keittiön pitää olla omistajansa näköinen, ja jos omistajansa näköinen keittiö on valkoinen, toimii se paremmin kuin hyvin. En siis halua haukkua tai dissata kenenkään muun sisustusta.

Meidän tulevassa talossa tulee keittiö, ruokailuhuone ja olohuone olemaan yhtä suurta tilaa. Siksi niiden sisustus tulee noudattamaan yhtenäistä linjaa: musta, tummanruskea, kupari. Olemme haaveilleet kuparin ja mustan kirjavista keittiölaatoista, itse pidän kovasti mosaiikkilaatasta, mutta Pete ei siitä välitä niinkään. Keittiön tasot saisivat olla mustat kivitasot (tai vastaavat) ja kaapistot tummia. Valkoista seinää pitää kuitenkin jäädä reilusti, emme halua kuitenkaan asua pimeässä kopissa.

Alla olevassa kuvassa on mielestäni tosi kivat kaapit. Meidän keittiö tulee olemaan vähän eri mallinen, mutta haluan ehdottomasti tason pienen ikkunan alle. Tuo keskellä lattiaa oleva saareke tulee meillä olemaan eri päin: se tulee rajaamaan keittiön ruokailuhuoneesta. Ajatuksena myös kristallikruunu olisi mahtava, mutta Pete ei niistä erityisemmin välitä, ja mulla on kuitenkin ruokailutilan lampuksi sen verran villi haave, että kristallikruunu ei sen kanssa yhteen sovi.

kuva
Seuraavassa kuvassa on hauska mosaiikkilaatta, ja vaikka se ei suoranaisesti ole samanlainen kuin olemme ajetelleet, on tässä kuvassa kuitenkin oikeanlainen fiilis. En ole varma, mitä mieltä Pete on noista edellisen kaltaisista kaapistoista, mutta uskoisin, että tämä vähän modernimpi kaapisto voisi ainakin olla mieleen. Ja kyllä se mullekin kelpaisi.

kuva
Tässä kuvassa on ehkä vähän sitä ideaa, millä keittiösaareke katkaisee tilan. Joskin meille ei varmasti ole tulossa baaritiskimäistä fiilistä. Ainakaan keittiöön. Lisäksi tästä kuvasta näkee hyvin, että tummasti sisustettu asuntokaan ei aina ole pimeä. 

kuva 
Tästä tunnelmastakin pidän kovasti, joskin kaapistot on hiukan turhan kiiltäviä makuuni. Mutta kattokruunu ja musta toimii aina. Onneksi olen saanut luvan hankkia kattokruunun sitten makuuhuoneeseen. 

kuva
Mitään kovin modernia keittiötä ei meille kuvista riippumatta ole tulossa, vaan hakusessa olisi vähän vanhahtava sisustus ripauksella gotiikkaa ja irkkupubimaisuutta. En tiedä ymmärtääkö teistä kukaan meidän maun päälle, kun tuntuu että meidän sisustusmaku poikkeaa niin paljon siitä mitä nyt kaikkialla näkee. Miten on, oisko meidän haaveet teidän painajainen?

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Kellometsällä

Meillä on Peten kanssa ollut viime viikonloput niin ohjelmoituja, että on ihan ahdistanut. Ja silloin saattaa meikäläisellä mennä itkuksi ja kiukuksi. Viime viikonloppu oli sitä vastoin ihan loistava. Käytiin fiilistelemässä mulle kelloa. Vielä ei mitään hankintoja tehty, mutta mulla olisi tulossa pyöreitä vuosia elokuussa ja valmistuminen lokakuussa, ehkä mä sitten muutun kellolliseksi. ;)

Mulla on kellojen kanssa aina hankalaa se, että tän hetken kellomuoti on aika isoa. Eli kellojen näytöt on niin isoja, että kun laitan sen ranteeseen, niin kellotaulu vie koko ranteen. Olen melko kapearanteinen siis :) Käytiin Jumbon kultakaupoissa, ja kahdesta ekasta löytyi kuitenkin hyvät vaihtoehdot. Kaksi viimeisintä ei sitten enää tuottanut tulosta, koska niin hyvä kolmikko oli jo löytynyt.

Minkäslainen on sitten top 3?


Bering 32430-742/Timanttiset
+mustaa rannekkeessa
+musta tausta
+kivet numeroiden tilalla
+siro
-timantit kellotaulun ympärillä hiukan too much, mutta kivetön versio hiukan tylsä

Candino C4502/1 / Uudenmaan kultakello
+kaunis, selkeä kellotaulu
-+siro
-hiukan liikaa kiviä

Candino C4501/4(kullanvärisen koodi, eli älä ihmettele jos googlaat ja saat vain kullanvärisiä tuloksia) / Uudenmaan kultakello
+sopivan simppeli ranneke
+siro kokonaisuus
+hieno helmiäisyys kellotaulussa
+ihanat kivet numeroina
Mulla olikin Instagramissa eka ja vika kello vertailussa, koska tuo keskimmäinen kyllä tuli karsittua aika nopeasti kotiin lähdön jälkeen pois liikojen kivien vuoksi. Useimmat oli tuon ensimmäisen Beringin kannalla, mutta mulla on sellainen kutina, että tuo viimeinen Candino olisi mun valinta. Katsotaan mihin sitä sitten kallistuu kun kelloa lähdetään hakemaan.

Mikä lähtisi teidän matkaan? 

Oikein paljon onnea Hannalle, kakkossijoitus Master Chefissä oli mieletön, vaikka itse olisinkin antanut sulle sen kirkkaimman sijoituksen :)

Onnea myös viime viikonloppuna Muodostelmaluistelun maailmanmesturuuden voittaneelle Marigold IceUnitylle! Tuli tippa linssiin jälleen kerran hienoa vapaaohjelmaa katsoessa. 

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Lassin kanssa elämisestä

Täällä on ollut tammikuun jälkeen hiukan hiljaisempaa, minkä joku on saattanut huomatakin. Aina silloin tällöin olen käynyt jotain raportoimassa, mutta varsinaista paloa kirjoittaa ei ole ollut.

Olen ollut vähän alavireinen ja väsynyt Lassin tulon jälkeen. Lassi on melko aktiivinen pikkujätkä, joka tehokkaasti imee meikäläisestä virran eikä tilannetta ole auttanut ollenkaan se, että olen ollut myös ns. yksinhuoltaja, kun Petellä on ollut todella tiiviisti keikkoja. En valita, oman palkan ollessa tällä hetkellä melko pieni, on meidän talous nyt tosiaankin sen miehen palkan varassa. Olen oikeasti kiitollinen, että meillä on nyt mahdollisuus tähän tilanteeseen. Toki Peten pois oleminen vaikuttaa meidän arkeen ikävästi. Kun eihän meillä sitä oikeastaan ole. Kaikki arkena normaalisti hoidettavat juoksevat asiat jäävät viikonlopulle, ja tuntuu ettei sitä silloin ehdi panostaa parisuhteeseen ollenkaan. Tämä viikonloppu oli ihan loistava, mutta kertoilen siitä lisää huomenna.

Lassin kouluttaminen on ollut todella vaikeaa ja väsyttävää. Meillä on nyt menossa taas roikun hihnassa ja takinliepeessä vaihe, jota yritän kitkeä pois. Onneksi Lassi on jo melkein sisäsiisti, ja pissat tulee yleensä lähinnä öisin, kun en vaan millään jaksa nousta sängystä. Pete on kuitenkin viikonloppuisin kunnostautunut kouluttamisessa, ja kyllä se nyt muutamaa ärsyttävää juttua lukuunottamatta näyttää siltä, että tostakin kakarasta saadaan joskus ihan hyväkäytöksinen koira. Vaikka aina silloin tällöin tilanne näyttää ihan mahdottomalta ja oon valmis tekemään Lassista rukkaset ja hatun.

Nykyään Lassi ja Justiina pystyy jonkun verran olemaan jopa samassa tilassa, vaikka kyllä se aina välillä rähinäksi menee, kun Lassi on niin duracell ja Justiina taas haluaisi olla rauhassa. Lassi ja Hamsteri taas pelaa jatkuvasti kissaa ja koiraa, mikä käy mun hermoille aika ankarasti, mutta olen päättänyt etten puutu siihen. Ne etsivät paikkaa meidä perheen arvojärjestyksessä niin kauan kuin ratkaisu löytyy.Ehkä vasta sitten kun Lassi on täysikasvuinen.

Yöhaukkumiset ja uikuttamiset on jääneet pois kun otin käyttöön vanhat kunnon korvatulpat. Niiden kanssa nukkuessa en varmasti reagoi koiran aiheuttamiin ääniin ja kun se ei reaktiota saa, niin ei sitä enää huvittanut.

Lassi täyttää 19pv 5kk ja se tosiaan painaa tällä hetkellä parikymmentä kiloa. Säkäkorkeus mitattiin viime lauantaina ja se näytti 52cm. Siitä on hyvää vauhtia kasvamassa iso poika, ja todennäköisesti tällä viikolla se kasvattaa taas muutaman sentin pituutta jalkoihin. On se hurjaa. Vaikea käsittää, että se pikku-Lassi jota kannoin Rostockin lautalla, ei enää mahdu mun syliin. Sen nostaminenkin käy jo työstä. Se voi olla, että punnitsemiset taitaa kohta jäädä, kun koira ei mahdu enää minun syliin ja vaaka ei kestä isännän ja koiran painoa yhdessä :D

Enää ei etujalat mahdu petiin :)