perjantai 28. helmikuuta 2014

Pronovias 2015 esikatselu

Huomenaamuna on edessä lähtö Barcelonaan, mielestäni tosin ihan luvattoman aikaisin :D Lento lähtee klo 6.15, eli mun pitää nousta jo joskus puoli neljän aikaan.. Hullua. Onneksi Pete tulikin yllätyksenä päivän aikaisemmin kotiin, ja lupasi heittää kentälle niin ei tarvitse maksaa taksia :) On meinaan astetta kalliimpaa öiseen aikaan ja vielä viikonloppuna...

Barcelonassa odottaa pari humbuukipäivää, ja maanantaina koittaa sitten se päivä, mitä varten koko matkalle lähdetään: Pronoviaksen 2015 mallistot esitellään sisäänostajille. Uteliammat voivat käydä kurkkimassa Pronoviaksen Instagram sivuilta esimakua tulevaan. Morsiamille puvut julkistetaan vasta syksymmällä, mutta hassua kyllä, puvut ostetaan sisään liikkeisiin jo nyt. Siinä saa olla melkoinen ennustajaeukko, että tietää mitä morsiamet haluavat päälle vuoden ja ylikin päästä.

Heitänkin pallon nyt 2015-morsiamille: Millaisene pukuun sinä haluaisit pukeutua hääpäivänäsi? Vastauksia voi heitellä tänne kommenttiboksiin viikonlopun ajan ja lupaan kaikin mahdollisin keinoin yrittää vaikuttaa toiveisiinne.


keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Tyhjiä lupauksia

Pyydän kovasti anteeksi viime viikolla tekemiänii tyhjiä lupauksia postata jotain viikonloppuna. No kun ei vaan ehtinyt.

Lauantaina Pete keksi haluta lähteä aamulla katsomaan sotapoikien valaa, joskaan emme hirveän kauan ehtineet seistä sateisella Senaatintorilla, kun piti lähteä jo tankkaamaan ruokaa kun minulla oli edessä päivä Jarin piinapenkissä. Päivän missiona oli uudistaa vanha, eri tyyliin tehty lintu etuolkapäästä. Ja kyllähän siitä tuli ehkä maailman kaunein. Viitisen tuntia siinä meni, mutta nyt on käsi näiltä osin valmis. Toki sitä voi jatkaa ihan koska vaan. Sanotaanko kuitenkin nyt, että solisluiden päälle tatuoiminen tuntui meikäläisellä sen verran, ettei tarvii ihan heti jatkohommiin ryhtyä. Homman päätteeksi otin sitten vielä micro dermalinkin, ettei tarvinnut kidutusta heti lopettaa. Mutta kovasti täällä ollaan tyytyväisiä. Petekin sai varattua itselleen ajan huhtikuulle.

Tatuoimisen ja rei'ittämisen jälkeen suunnattiin vielä Hietsun Nesteelle välipalalle ja siitä Bruuveriin sopivasti näkemään viisi viimeistä Suomi-Usa matsin minuuttia. Me kävimme tosin pikaisesti juhlistamasta vuosia täyttänyttä Paulaa. Sen jälkeen suunta kohti kotia ja unten maille.

Sunnuntai meni minulle sitten työhommissa, mutta yhtään ei harmita että koko päivä hurahti ohi, kun katsoo näitä kuvia. Jos se ei olisi outoa ja jokseenkin tehottomuutta aiheuttavaa, istuisin koko päivän tuijottamassa näitä. Mutta työt ei etene istumalla ja katsomalla. ;)

Viikonloppu oli kyllä sen verran rankka, että vieläkin tuntuu silmissä. Tällä viikolla teemana onkin ollut aikaisin nukkumaan, mitä ajattelin jatkaa myös tänään. Tänään nukutaankin sitten taas yksin, kun Pete kerkasi takaisin Hollantiin. Paluu sopivasti pe-la yönä, kun meillä lähtee lento Barcelonaan 6.15 lauantai aamuna. Läpsystä vaihto tai jotain..

Nyt homma tältä päivältä seis, palataan Barcelona-asiaan vielä ennen lauantaita...

Uusi tatulintu ja sen kukkaset. Tarkkasilmäiset huomaavat oikealla osan pientä pallukkaa, joka muutti keskelle rintaa. Hui kamala, niinkuin anoppi sanoi :)

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Mitä kuuluu?

Moikka!

Täällä on ollut suhteellisen kiireistä viime päivinä, siksi blogissakaan ei ole juuri tapahtunut. Koska kamera ei ole mulla kulkenut mukana kauhean aktiivisesti, tähän postaukseen ei tule uusia kuvia. katsotaan josko sitä viikoloppuna saisi jotain kuvia esimerkiksi meidän 13 viikkosesta pikkupojasta ;)

Tässä pähkinänkuoressa mitä meille on tapahtunut:

-Lassi kävi rokotuksessa viime viikolla. Puntari näytti 11,5 kiloa. Äkkiseltään arvioisin, että tällä hetkellä mennään yli 12 kilossa.



-Kissan kassa pelataan aina ja joka ilta kissaa ja koiraa, mikä aina välillä käy hiukkasen hermoille. Justiina ja Lassi on edelleen erotettuna, ulkona Justiina jopa yrittää hieman leikkiä, joskin hermostuu melko helposti. Yhteislenkit kuitenkin onnistuu, jos kummallakin on oma lenkittäjä. Sisällä tulee tappelu heti.



-Lassi ei ole vielä lähellekään sisäsiisti, joskin isompi asia ei enää tule sisälle, vaan Lassi kyllä pyytää päästä ulos. Pienempi asia tulee usein vahingossa, eli jokaisen ruoan ja päiväunen ja leikin jälkeen suorinta tietä takapihalle tai ulos.

-Pete on neljättä viikkoa putkeen työmatkalla Hollannissa, ja olen ollut arkisin yksin. Viikonloput tuppaavat menemään tosi nopeasti. Ensi viikolla saan pitää ukon kotona keskiviikkoon asti, ja sitten on taas Hollannin aika.

-Oon ihan hullaantunut meidän autoon. En oo varmaan ikinä ajanut niin paljon kuin nyt. Lähdin jopa hakemaan mäkkäristä iltapalaa kun saatiin se, ihan vaan jotta pääsisin ajamaan. :)



-Lauantaina oli Love me do-tapahtuma, ja meikä on vielä hiukan poikki. Mustat silmänaluset vaan kasvaa, vaikka ylitöitä en ole tehnyt sitten marraskuun. Unikin maistuu joka yö, mutta silti värimaailma synkistyy. Mistä lie johtuu.



-Sunnuntaina liimauduttiin sohvalle katsomaan leffoja ja vedettiin ihan järkyttävät mättö-överit. Ei varmaan tarvii hetkeen herkutella. Telkusta tuli Good Will Hunting ja Rillit huurussa. Kävi meillä Tiina kylässä ja käytiin Jumbossa, että ei me ihan vaan maattu.

Happy Joe ja Good Will Hunting
-Tilasin sieltä Etsystä sen kaulakorun, jota fiilistelin aiemmin. Se on upea! Tulee varmasti käytettyä, jos ei häissä niin muissa juhlissa.


-Töissä on ollut mukavasti tekemistä ja voi vitsit kuinka nautin siitä, että mulla on juttuseuraa!

Palataan taas viikonloppuna, mulla on nimittäin lauantaina jotain uutta ja tuoretta esiteltävää. Jee!


torstai 13. helmikuuta 2014

Uusia tuulia Turun pukumarkkinoilla

Tällä kertaa tarjoillaan turkulaisille namia, Marinetten paikalle Maariankadulle on avattu nimittäin uusi hääpukuliike Pukukoodi. Marinettehan lopetti toimintansa viime vuonna ja ohjat otti haltuunsa meikäläisen entinen pomo Hanna, joka ohjailee myös Helsingissä Stilissiman ja Lovebirdsin toimintaa. Melkein kaikki vanha varasto myytiin pois Marineten loppuunmyynnissä ja tilalle ostettiin viimeisen päälle muodin mukaisia pukuja. Puvut valikoitiin tarkkaan asiakkaiden toiveiden mukaan.

Muutama vanha tuttu löytyy merkkivalikoimasta: valikoimassa on Pronovias-ketjun Avenue Diagonalin ja White Onen pukuja, sekä ranskalaisen Eglantinen edullisemmat puvut. Myös Agnesin ja Elizabethin eurooppalaista työtä olevat ja hyvin istuvat morsiuspuvut löytyy edelleen valikoimasta. Uusi merkki on Pronuptia jolta löytyy paljon kauniita, edullisia pukuja. Viimeisimpänä uutuutena, on allekirjoittaneen ihan lempparimerkki, Cymbeline, jota myytiin ennen vain ja ainoastaan Stilissimassa. Nyt sitä saa myös Turusta, mikä on mielestäni erittäin hieno juttu! Tässä kaupassa ei tosiaan ole väliä, minkälaisen budjetin kanssa sinne menee.

Hääpukujen lisäksi valikoimissa on ilta- ja wanhojenpukuja sekä pukuvuokrausta miehille.

Pukukoodi on avattu ihan hiljattain, joten nettisivut on vielä työn alla. Pukuvalikoimaa pääsee toki kurkkimaan facebookissa. Sen lisäksi valikoimaan voi vielä vaikuttaa, eli toiveita kannattaa nakata sähköpostilla osoitteeseen pukukoodi@pukukoodi.net.






PS. Tämä tyttö lähtee muuten maaliskuussa Ex-pomon kanssa Barcelonaan Pronoviaksen muotinäytökseen valikoimaan ensi vuonna myytäviä morsiuspukuja. Pronovias 2015 täältä tullaan! ;)

tiistai 11. helmikuuta 2014

Mukavuusalueen ulkopuolelle

Nyt tulee postaus aiheesta, josta en rehellisesti sanottuna ois ikinä kuvitellut voivani innostua enkä ainakaan niin paljon, että olisin vaivautunut kirjoittamaan siitä. Aihe on nimittäin autot. Ja siis mikäs sen hauskempaa, kuin hypätä koiranpennuista hääjuttuihin ja hääjutuista autoihin. :D

Mulla on ollut ajokortti jostain parikymppisestä, mutta toi ajeleminen on jäänyt silti melko vähälle. Ei vaan oo ikinä ollut autoa millä ajella. Kun ruvettiin Peten kanssa seurustelemaan, ostettiin aika pian eka yhteinen auto, joka oli hurjan söötti sininen Fiat Punto. Ihan järkyttävä romu. Mutta just sopivan kokonen meikäläiselle. Ajoin sillä vissiin pari kertaa, ja toisella kerralla menin Turkuun. Enkä muuten meinannut saada autoa lähtemään liikkeelle takaisin lähtiessä. En vieläkään tiedä mikä siinä oli. :D

Meidän Punkero oli vähän kuin tää, mutta vanhempi ja rumempi. 

Punkero rupesi reistailemaan kun asuttii Kivikossa, ja leimakin ois mennyt vanhaksi. Todettiin yhdessä, että on parempi vaan ostaa uusi auto, koska Punkero ois varmaan jättänyt meidät tielle seuraavana päivänä. Punkero meni siis romuttamolle, ja meille muutti Audi A4 farkkumalli, ja Justiina sai oman matkustusalueen. Audi oli mukava olla kyydissä mutta mä vihasin sillä ajamista. Mulla ja sen kytkimellä oli jonkun sortin eripuraa. Ajeltiin Itävaltaan Audilla, ja siellä sen ihana tyyppivika, tehojen häviäminen aiheutti muutaman hauskan tilanteen mm. Sveitsin moottoriteillä. Siellä lähellä Saksan rajaa kun on niitä vuoristoalueita, niin voitte vaan kuvitella millaista on jurnutella sitä ylös kun yhtäkkiä tehot häviää.. No, selvittiiin ihan hyvin siitäkin. Kunnes tavattiin Lassi ja tajuttiin että siitä tulee ihan hillittömän kokoinen. Ja että Justiina ja Lassi ei mahtuisi mitenkäänpäin yhdessä autoon. Kummatkin kun tarvii omat häkit.

Meidän audi oli niinkuin tämä, mutta musta.
Kotona pistettiin sitten viestiä Peten kaverille että pistäis hakuun auton, jossa ois tarpeeksi leveä kontti kahdelle koiralle. Hakusessa oli joku tietyn vuosimallin Opel, en muista mikä, kunnes viime lauantaina saatiin viesti et ois yks Volvo. Se Volvo V70 ajeltiin meille sunnuntaina testailtavaksi, ja voi vitsit miten siinä oli mukava istua. Auto oli vuosimallia 2008 ja siinä oli kiva musta nahkasisustus ja värinä tietty metallimusta. Lisäksi se oli automaattivaihteinen, eli mä tuulettelin salaa mielessäni, vaikken ikinä aiemmin ollut automaattivaihteisella ajellut. "Ikinä musta ei Volvo-kuskia tule" sanoi Pete joskus aiemmin. Mutta kun rahotus siihen järjestyi ja saatiin vielä lykättyä Audi "käsirahaksi" niin ei kai se auta kuin syödä sanat ja alkaa sellaiseksi. Niin meistä tuli sitten Volvon omistajia. Meidän auto saapuu tänne huomenna. Pitää lähteä varmaan heti ottaa vähän tuntumaa siihen. Ja ei huolta, kävin jo harjottelemassa äiskän automaattivaihteisella, kaikki Helsingin Puistola-Malmi-Tapanila akselilla voi olla siis huoletta. ;)

Tämmönen meille nyt sitten tulee.
Onpas siistiä omistaa aikuisten oikeesti auto (ja laina). Ei kai tarvii odotella sitä sormusta ihan heti ;)

torstai 6. helmikuuta 2014

Häälook

Mitä tapahtuu kun sormuskuumeinen makaa sohvalla sairaana? No se rupeaa leikkimään photoshopilla. Ja mitä siitä syntyy, no häälooksuunnitelma. Tää on jo melko outoa...

Puku / kengät / kimppu / kaulakoru

Mulla on Ainon musta silkkikukka mitä olin ajatellut parittaa puvun kanssa, mutta ainakaan tähän kokonaisuuteen se ei sopinut :( Pukuhan ei ole oikeasti mun puku. Nuo kengät mulla on jo, ja ne sopisi oikein hyvin yhteen tuollaisen brooch-kimpun kanssa. Ja tuon upean vintage-kaulakorun löysin etsystä ja melkein ostin. Mutta sitten tuli sellainen olo että mitä ihmettä mä olen tekemässä. Enhän mä voi ostaa kaulakorua kun ei mulla ole sille tarvetta. Vai voinko? Hmm?? Voihan tota käyttää monissa paikoissa. Se on nimittäin aiva upea.

Kimpunkorvausajatuksia

Moni blogiani pitkään lukenut tietää, etten ole ollenkaan kukkaihminen. Siis ollenkaan. Mielestäni on järjetöntä pistää satoja euroja kukkiin, jotka kuolevat melkein heti. Olen kuitenkin koko ajan ajatellut että morsiuskimppu pitää kuitenkin olla.

Mutta, mulla on myös todella tarkka ajatus siitä, mitä värejä meidän häissä sitten joskus saa olla. Ainoat värit jotka kelpuutaan itselleni on sininen, violetti ja musta. Kimppu olisi näin ollen sininen tai violetti. Valitettavasti sellaisia sinisen sävyisiä kukkia mitä haluaisin, ei oikein tahdo olla olemassa. Violetti olisi helppo toteuttaa, mutta se sininen kuitenkin kiehtoo ajatuksena enemmän.

Olen taas viime päivinä innostunut pinterestistä, ja siellä seikkaillessani vastaan tuli brooch bouquet, eli korukimppu. Jos kiinnostaa, niin minut löytää pinterestistä nimen rocktika takaa.

Mä olen hirmuinen harakka, mutta hääpukuuni ei tule blingiä. Enkä varmaan laita kovasti korujakaan. Koska mun tuo vaatehuoneessa roikkuva puku on musta, mikä se sen paremmin sopisikaan siihen edustalle, kuin tummansinisistä ja violeteista silkkikukista tehty kimppu, jossa olisi erilaisia kimmeltäviä koruja. Tämä voisi mennä jopa kategoriaan, jota voisin olla itse osittain toteuttamassa.

Ensimmäisessä kuvassa on muuten melko lailla täydellinen purppuran/violetin sävy. Tuo nauha, ja no melko lailla keskellä kuvaa olevat kukat ovat juuri sitä mitä olen ajatellut. Sinisen sävy voisi olla joku tumma vähän sähköinen sininen tai tumma sinilila. Katsotaan ja mietitään, onhan tässä aikaa. :D

kuva

kuva
kuva
Syy miksi mulla taas ajatukset harhailee aiheessa on se, että makaan kotona sairaana. Tosi kivaa... no, ehkä mä ensi viikoksi tokenen tästä. Tai jos saisi edes äänen takaisin. :D

maanantai 3. helmikuuta 2014

Lääkettä sormuskuumeeseen?

Mua vaivaa vakava tauti nimeltä sormuskuume. Sen jälkeen kun Pete valmistui, olen melkein tauotta ajatellut kihlautumista, häitä ja taloa. Olen mielessäni suunntellut häät jo yksityiskohtiin asti, mikä on jo tosi vakavaa.
Ollaan katseltu sormuksia yhdessä ja olen katsellut niitä yksin. Turhaanhan mä niitä toki katselen, kun Pete sen päätöksen tekee. Mutta haaveilla saa aina. Mun mielessä vilahtaa aina silloin tällöin se yksi ihana musta-timanttinen sormus siellä mun kaverini Riikan kaupalla..

Onko kellään lääkettä tähän kuumeeseen? Panadol? Burana?

kuva

The dog trip, päivä 1 Helsinki-Riika

Josko sitä alkaisi pikkuhiljaa purkamaan kuvasatoa meidän koiranhakureissulta. Ensimmäinen etappi oli siis aamulautta Tallinnaan ja siitä Via Balticaa pitkin Riikaan. Ajeltiin tosiaan koko ajan autolla (paitsi aamulla lautalla) ja melkein kaikki kuvat on otettu siis pelkääjän paikalta. Yhdessä kohtaa pyysin Peteä pysähtymään näköalapaikalla...

Varmaan ainoa järkevä kuva meikäläisestä reissulta. Puhelimessa taitaa olla pari kuvaa kun oltiin TGI Fridaysissa Riikassa syömässä ja juomassa. Tässäkin kiskon heti aamusta mangovodkalla terästettyä kaakaota, hyvin kevyen aamupalan jälkeen oli kyllä virheratkaisu. Nukutti tosin ihan hyvin... 

Aurinko nousee Helsingin ylle. 

Pakkohan sitä oli ottaa yksi peilikuva... 

ja itsestä räpsästy kuva. Mukana myös ukko. Lupasin sille ettei sen naamaa näy :)

Saavuimme juuri Tallinnaan. 

Sokos Hotel Viruhan se siellä :)

Poispäin Tallinnasta. Ulkona on mukavan kirpakan näköistä. 

Viro-Latvia-Liettua oli ihan talvisia. Mielettömiä maisemia ja lumen kuorruttamia puita. Harmi etten saanut kunnoll kuvaa niistä loputtomiin jatkuvista valkoisista maisemista.

Latviassa ajelimme läheltä merta, ja tuolloin aurinko porotti upeasti taivaalta. Näin pienen näköalapaikan ja pyysin että voitaisiin pysähtyä. Löysimme maisemat, jotka voittaa mun mielestä ihan koska tahansa minkä tahansa hiekkarantakuvan. 

Loputtomiin jatkuva meri.

Luminen ranta ja matalalla porottava talviaurinko. Pari muuta jotka olivat eksyneet samoissa tarkoituksissa paikalle kuin me. 

Aivan valtavan upeita törröttäjiä ja voi mitkä värit...

Vuoden luontokuvaaja :D

Olette saapuneet määränpäähänne, Riikaan. Oikealla näette paikallista kerrostaloasumista. 

Kaunis talo :)

Ja vähän erilaista maisemaa. Tykkään ihan hulluna tälläisista ränsistyneistä varastorakennuksista. Voisin kuvata kaikki hääpuvut sellaisessa :)




Aurinko laskee juuri parahiksi kun saavuimme melko komealle sillalle. 



Määrnäpäässä yövyimme Rio de Janeirossa, Motel Autosolessa. Ei pöllömpi paikka. 
Sellainen päivä. Ajokilometrejä muistaakseni karvan yli 400, ajotunteja n. 6. Illalla kävimme kylillä, söimme illallista TGI Fridayssa, missä sattui juuri olemaan happy hour ja join kaksi drinksua ihan yksinäni. Kurkkasimme yhden ostoskeskuksen ja kävimme Stockmannilla kurkkaamassa josko löytyisi mulle sitä yhtä Liebeskindin laukkua. Sitten taksilla hotellille ja unten maille.

Osaa 2 odotellessa, seuraava päivä on nimittäin ihan järkyttävä :D

lauantai 1. helmikuuta 2014

Grammy awards 2014

Grammyt on jaettu ja vieraat on kuvattu. Kohta on myös muutama puku ruodittu läpi. Grammyt on sellaiset juhlat, jossa se oma tyyli saa tulla vapaammin esille kuin muissa gaaloissa. Etenkin miesen asuissa näkyy paljon variaatioita. Naiset saattavat ilmaantua paikalla isoissa gaalmekoissa, lyhyissä coctailmekoissa tai housupuvuissa. Tässä muutama variaatio style.comista poimituista puvuista:

Beyonce harjoittelee hääpuvun pitämistä pukeutumalla valkoiseen ja läpinäkyvän asuun. Vaikka juhla onkin rennompi, niin en silti piittaa tuosta läpinäkyvyydestä. Pitsi on superkaunista. 

Katy Perryn ballerinapuku sopi teemaan nuottikuvioillaan. Puku on leikkisä ja tyylikäs, eikä tällä lailla läpikuultaminen ole paha asia ollenkaan. 

Natasha Bedingfield näyttää paljastelijoille, että on muitakin tapoja olla rohkea. Upea väri ja upea malli, sopisi vaikka niillä äiti-ihmisille :)

Sara Bareillesin asu on leikkisä ja trrendikäs (vai onko toi takaapidempi helma menossa pois jo). Olen kahden vaiheilla, onko nuo punaiet asusteet ihan hassut, mutta ainakin ne mätsäävät toisiinsa. 

Taylor Swift ei varmaan ikinä pukeudu huonosti. Ja melko usein valitsee kimalluksen. Tämä puku on erittäin tyylikäs ja trendikäs. 

Viimeisenä Queen Latifah, joka näyttää että pukeutuessa vartalonmyötäiseen vaatteeseen ei tarvitse olla nollakokoa. Tämä leidi näyttää upealta! 
Mikä puvuista päätyisi sinun komeroosi jos saisit valita?